Muistatko, kun olet opetellut käyttämään uutta laitetta? Kun logiikka tai kaikki toiminnot eivät heti aukea?
”Ajoin kotiin kaukovalot päällä vaikka koko matkalla oli katuvalot.”
”Siis mitä? Mikset laittanut kaukovaloja pois?”
”No, huomasin ongelman vasta puolivälissä matkaa ja enhän nyt sentään ajon aikana ruvennut etsimään oikeaa nappulaa tai viikseä.”
Eräs hyvin tuntemani henkilö ajoi korttinsa vankassa aikuisiässä. Liikennesäännöt hän oppi nopeasti mutta auton pienet, kuitenkin tärkeät ja turvallisuutta lisäävät toiminnot, kuten pyyhkijäsulkien käytön sateella, hän huomasi opetella vasta sitä mukaa, kun tarve tuli vastaan.
Ajatko sinä itseäsi tuntematta, kuinka koneesi toimii? Tiedätkö, miten saat aivojesi tehosta kaiken irti ja miten yllät potentiaaliisi?
Vireystila ja suorituskyky kulkevat käsi kädessä
Hyödynnätkö aivojesi koko kapasiteetin, omat kykysi ja osaamisesi? Kyllä ja et. Vastaus riippuu siitä, missä vireystilassa toimit ja kuinka se puolestaan vaikuttaa aivojesi toimintaan. Jatkuvat vaatimukset, uudet tilanteet, riittämätön lepo ja huonot elämäntavat kuormittavat kehoasi ja virittävät hermostosi jatkuvaan, energiaa vaativaan ylivireystilaan, jotta aistisi pysyisivät valppaina. Kun kehosi ottaa kaiken irti jäljellä olevista resursseista, aivosi siirtyvät taistele-pakene-selviytymismoodiin ja ylimääräinen aivotoiminta ajetaan alas. Tiedonkäsittelyn osalta tämä tarkoittaa kaikenlaisen järkevän arvioinnin, harkintakyvyn, huolellisesti mietittyjen päätösten ja tietoisen toiminnanohjauksen heikkenemistä. Ylivireystilassa järkesi jäätyy ja paniikkitunne vie sinut mennessään.
Tunnista ylivireystila
Ylivireystilan tunnistat siitä, että sinun on vaikea keskittyä, ajatuksesi harhailevat, luovuutesi on kadoksissa ja työpäiviäsi leimaa tehottomuus. Pienetkin sinua harmittavat asiat saavat suuret mittasuhteet, räjähtelet läheisillesi ja ihmiset vaikuttavat epäkohteliailta ja vihamielisiltä. Salaattibuffetin sijaan ahmit suklaapatukoita etkä jaksa lähteä lenkille. Sinun saattaa olla vaikea nukahtaa, aamuyöllä heräilet huolinesi ja aamulla tuntuu, kuin olisit sairastumassa flunssaan.
Ajan kanssa, kun loputkin akkulatauksestasi on kulutettu, tipahdat alivireyteen, jolloin tunnet itsesi apaattiseksi tai jopa masentuneeksi eivätkä voimasi riitä yhteenkään järkevään ajatukseen.
Jotta voit välttää nämä ei-toivotut vireystilan ääripäät, tarvitset säännöllistä ja kuormitukseesi nähden riittävää palautumista. Hyvin nukutun ja palauttavan yöunen jälkeen aivosi ovat valmiit tehokkaaseen päivään ilman tarvetta ylivirittyä.
Tunnista myös raskas kaasujalka
Pelkkä hyvin palauttava yö ei kuitenkaan yksin vielä takaa, kuinka tehokkaasti kapasiteettiasi käytät. Jos lähdet heti aamusta mutitaskaamaan, painamaan kaasu pohjassa, jotta ehdit varmasti iltapäivään mennessä tehdä kaikki työsi, olet vaarassa ylivirittää hermostosi ja saamaan aivosi tehottomiksi. Raskaan kaasujalan tunnistat tavastasi ahdistua päivän työlistasta, kiirekiirekiire -mantrastasi ja lounastaukojen unohtamisesta. Kun mielessäsi risteilee samanaikaisesti useampi tekeillä oleva asia, koet olevasi hyvässä vedossa iskemään monta kärpästä samalla iskulla. Aivojen tiedonkäsittely toimii kuitenkin parhaiten, kun unohdat kärpäset ja keskityt yhteen asiaan kerrallaan. Tämän vuoksi sinun pitää säännöllisesti vaihtaa kaasulta jarrulle eli laskea kierroksia ja rauhoittaa hermostosi. Huomion kohdentaminen ja tehokas työskentely onnistuvat parhaiten, kun säätelet itsellesi vireystilan, joka ei ole liian korkea eikä liian matala.
Sykevälivaihtelu paljastaa, kumpaa painat: kaasua vai jarrua
Sykevälivaihtelu tarkoittaa yksittäisten sydämensykäysten väliin jäävää aikaa. Kun kehossasi vallitsee stressitila, sykkeesi kiihtyy ja sykevälivaihtelusi vähenee. Tällöin kehosi työskentelee kaasu päällä ja valmistaa sinut toimintaan. Kun rentoudut ja rauhoitut, sykkeesi laskee ja sykevälivaihtelusi lisääntyy, tosin sanoen jarruttelet vauhtiasi ja olet valmis palauttamaan takaisin fysiologiset voimavarasi. Hyvä stressinhallinta on kaasun ja jarrun sopivaa vuorottelua.
Ylivireyden rauhoittamiseen on olemassa keinoja, jotka toimivat fysiologisessa mielessä kaikilla. Hengitysrytmi on yksi näistä, koska sen kautta voimme tietoisesti vaikuttaa palautumista säätelevän kiertäjähermon toimintaan. Pitkä uloshengitys laskee sykettä ja lisää sykevälivaihtelua rauhoittaen kehosi ja mielesi - opithan sen jo lapsena, kun kipu ja hätä hoitui puhaltamalla. Lievään päiväaikaiseen alivireyteen puolestaan auttaa vaikkapa juoksulenkki tai muu sykettä nostava liikunta.
Ajattelet ehkä, että hyvä keskustelu ja kahvittelu työkaverin kanssa rentouttavat. Vai rentouttavatko? Voit yllättyä, kun huomaat, että päivän stressipiikkisi ei synnykään vaikkapa teknisten ongelmien parissa hikoillessasi vaan kahvihuonekeskustelussa tai etätyöpäivän lounasta kotikeittiössäsi väsätessäsi. Tai rentouttavaksi kuvittelemasi autoajelu ja hyvän ystävän seura ovatkin ne tilanteet, joiden jälkeen tarvitset palauttavat nokoset tai pienen loman.
Mittaa moottorisi teho ja ominaisuudet
Jos et vielä tiedä, miten juuri sinun hermostosi reagoi erilaisiin ärsykkeisiin ja miten voit itse säädellä omaa vireystilaasi, mittaa se. Esimerkiksi sykevälivaihtelua mittaavan älykellon tai Firstbeat Hyvinvointianalyysin avulla selvität helposti, mikä sinua virittää ja kuormittaa omassa työssäsi ja arjessasi ja mikä puolestaan auttaa sinua rentoutumaan, palautumaan ja olemaan tehokas. Asiantunteva valmennus auttaa sinua laatimaan mittausten pohjalta omat henkilökohtaiset käyttöohjeesi, joiden avulla säätelet vireystilaasi ja saat osaamisestasi ja kyvyistäsi enemmän irti.
Muista myös säännöllisesti huoltaa itsesi niin kuin huollat autosikin.