Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Miten tunteet vaikuttavat terveyteen?

Lisätty 29.09.2014

Ystävättäreni aviomies ihmettelee avoimesti vaimonsa jatkuvaa tarvetta ruotia mielensisältöjään naispuolisen ystävänsä kanssa. Naisten ajatusten vaihto voi alkaa puhelimessa jo hyvän aikaa ennen sovittua iltalenkkiä, jatkuen aina toisen kotiovelle ja siirtyäkseen sitten keskusteluksi kasvotusten koko reippaan kävelyretken ajaksi. Ilmiötä ei selitä pelkkä ystävysten karjalainen perimä vaan stressinsäätelyyn liittyvä tosiasia.

Naisilla on keskimäärin suurempi taipumus jakaa traumansa ja ikävät kokemuksensa toistensa kanssa puhumalla kun taas miehet vetäytyvät mielellään yksinäisyyteen ja suorittavat murhettaan omissa oloissaan. Hormonaalisista ominaisuuksista johtuen naisten ja miesten stressinsäätelyssä on ryhmätasolla ero (yleistys ei siis välttämättä toimi kaikkien yksilöiden kohdalla). Ilmiön taustalla on oksitosiinihormoni. Läheisten sosiaalisten kontaktien laukaisema runsas oksitosiinin eritys suojaa naisen elimistöä stressihormonien haitallisilta vaikutuksilta. Miehilläkin erittyy oksitosiinia, mutta testosteronin vuoksi sen taso jää merkittävästi matalammaksi. Lajimme selviytymisen kannalta molempien sukupuolten taistele tai pakene –reaktio stressitilanteessa ei luonnollisestikaan ole ollut järkevä. Siinä olisivat vauvat unohtuneet mättäälle raidallisen kissapedon saaliiksi.

Sosiaalisilla suhteilla voi siis hoitaa terveyttään. Tekeekö vaikkapa psykologille avautuminen sinusta terveemmän – silloinkin jos olet mies?

Kartoitin aihetta perehtymällä alani kirjallisuuteen. Tiedetään, että tukiryhmän toimintaan osallistuneiden syöpä- ja HIV-potilaiden eloonjäämisennuste paranee. Sosiaalinen eristäytyneisyys on jo itsessään vähintään yhtä suuri terveysriski kuin tupakointi tai korkea verenpaine. Pelkkä taakasta kirjoittaminenkin on hyväksi: traumaattisesta kokemuksestaan jälkikäteen päiväkirjan kirjoittamisella on pitkän aikavälin myönteisiä vaikutuksia mielialaan ja immuunijärjestelmän toimintaan (päiväkirjaryhmä vs. päiväkirjaton ryhmä). Myös kaapista tuleminen on terveyttä ylläpitävä teko. Viisivuotisessa seurannassa homoseksuaalisen identiteetin salaaminen johti kaksi kertaa suurempaan todennäköisyyteen sairastua syöpään tai infektiotautiin verrattuna avoimesti seksuaali-identiteettiään ilmaisevien tilanteeseen.

Hyvä mieli – parempi terveys! Mutta miksi?

Immuunijärjestelmä on elimistön puolustusjärjestelmä vieraita taudinaiheuttajia vastaan. Aivot ja immuunijärjestelmä viestivät jatkuvasti toistensa kanssa. Tiedetään, että optimismi, uskonnollisuus ripittäytymisriitteineen ja meditointi johtavat parempaan immuunitoimintaan. Masennus, syyllisyys ja muut negatiiviset tunteet, joista erityisesti häpeä ja totuuden tukahduttaminen, liittyvät puolestaan heikentyneeseen immuunipuolustukseen. Myönteinen tunnetila ja asenne siis voimistavat immuunivastetta ja haitalliset negatiiviset ajatukset heikentävät sitä. Salaisuuksien hautominen ypöyksin vaarantaa terveyden.

Itkijänaisiksi karjalaistaustaisten ystävysten ei kannata ryhtyä,  vaikka itkukin sopivasti annosteltuna voi olla stressiä lievittävä toiminto (huolissa vellominen voi toki olla koukuttava harrastus). Sen sijaan ratkaisukeskeinen tunteiden jäsentely on mitä parhainta stressinhallintaa – ja sopii varmasti miehillekin.

Miten tämä mielen ja kehon yhteys oikein toimii ja tapahtuu? Mitä voit tehdä stressinsäätelysi hyväksi? Jatkuu seuraavassa blogikirjoituksessani.